Myös saari hiljenee. Enää ei töistä tullessaan tarvitse ihmetellä minne autonsa saa venerannassa sopimaan; ei kannet raollaan repsottavia ylitäysiä jäteastioita ja niiden ympärillä häärääviä variksia... Mutta ei saari kuitenkaan autioidu. Saaristolaiselämä ei ole yksistään meidän vakituisten asukkaitten etuoikeus - moni viettää yhä suuremaan osan ajastaan kakkosasunnollaan; puhumattakaan kaikista eläkkeelle jo jääneistä.
Minulle tämä ensimmäinen kouluviikko on aina ollut erityisen kiireinen, viikonloppuna vietetään venesatamassamme jo perinteeksi muodostuneita Saaristomarkkinoita. Kahden päivän (ja yön) ajaksi ylikulkupaikkamme täyttyy markkinahumusta - ja kaljateltoista. Saaristomarkkinoilla käynnistyi urani yrittäjänä kuivakukkien ja kranssejen merkeissä 12 vuotta sitten. Tänä päivänä tämä on vuoden ainoa ulkotapahtuma johon osallistun. On mukava työn ohessa tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia! Toivomuslistallani on sateeton ja tyyni sää...
Asia joka toiselle on ihan rojua, voi toiselle olla suurtakin suurempi aarre; siitä sain muistutuksen viime aikaisella kirpparireissulla. Siellä oli valtaisat pinot ikivanhoja Kotiliesi-lehtiä, joita rupesin toiveikkaana selaamaan. Lapsuudessani huvilan ulkohuussin seinillä oli koristeena vanhoja Kotilieden kansikuvia. Niitä tuli lapsosena tarkasteltua muutamatkin kerrat, kehiteltyä tarinoita niiden pohjalta. Ja näitä ihan samoja lehtiä nyt löysin!! Eikä sijoituspaikkaakaan tarvitse miettiä! Tulevaisuudessa ne pääsevät kehystettyinä samaiselle paikalle. Ja lisää löytämisen iloa koin ihan kotosalla. Monien ulkorakennuksiemme kätköstä löysin kaksi vanhaa ikkunaa!! Minua on kovasti ruvennut kiinnostamaan näitten rakennusten ullakot, joissa pitää suunnilleen tasapainoilla yksittäisten lankkujen varassa... Voisikohan siellä olla vielä löytämättömiä "aarteita"?
Kuulumisiin Anne
7 kommenttia:
Iltaa Anne!
Todellisia löytöjä teidän ullakko kätkee. Ikkunat ovat kauniit. Kannatti etsiä. :-)
Minullakin on muutama vanha Kotiliesi, jotka myös peräisin Kirpparilta.
Ensi lauantaina en pääsekkään omalle torikirppikselle kun olen töissä. Mutta kaivele sinä aarteita sieltä, jos vaan ei sataisi vettä. Kauniita unia täältä Vaaralasta toivottaa Krisse
Hei Krisse!
Aarteet taitavat jäädä sitten ihan muille aarteenmetsästäjille...sen verran kiireinen tuo loppuviikko että kaikki koluaminen pitää minunkin osaltani jättää toisen kertaan. =)
Mukavaa loppuviikkoa toivottelee Anne
Heissan Anne.
Kauniit ikkunanpokat ja niistähän saa kehiteltyä vaikka mitä:)
Meilläkin syksy käynnistyy pikkuhiljaa ja onhan siinä oma viehätyksensä..
Aamuisin on ihanan raikas ilma ja iltaisin polttelen kynttilöitä.
Mukavaa loppuviikkoa!
Hanna
Hei Anne!
Ihan totta, kun vain saa itseään niskasta kiinni ja nousee aamuvarhain niin olo on aika "tehokas" koko päivän:) Silloin saa (muka) paljon enemmän asioita tehtyä.
Ihana heppa sinulla muuten on;) Muistelen kaiholla lapsuuteni ja nuoruuteni kesäpaikan hyyskää, se oli myös vuorattu lehtien kansikuvilla. En enää muista mitä lehtiä ne olivat mutta täynnä se oli:)
Saaristomarkkinoilla käynti on myös meillä suunnitelmissa, tutkaillaan säätä...
Mukavaa viikonloppua:)
t.Marja
Ihanan energistä. Tämän viikon olen herännyt 6.50. Kyllä sen heti huomaa, että on enemmän energiaa ja tunteja. <3 ikkunat. Etsin tällä hetkellä pientä puuristikkoa, jossa yleensä kai kasvatetaan jotain liaanikukkia... Sen varalle olisi suunnitelma. Meilläkin on viikonloppuna Kalamarkkinat. Terkkuja ja tekemisen iloa!
Heppa on aivan ihastuttava! Perintö vai löytö? On niin ihanaa löytää ullakkojen kätköistä vanhoja aarteita, ne sisältävät jänniä salaisuuksia joita voi vain arvailla...
ihania lehtiä olet löytänyt ja vau mitkä pokat :)
Lähetä kommentti