sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Joulukuu!

Tänä aamuna saimme kääntää almanakan näyttämään joulukuuta! Ja vihdoin viimein koitti myös hetki jolloin sai avata joulukalenterin ensimmäisen luukun ( Idan kalenterista löytyi suklaatähti) . Sen suklaisen lisäksi kotiin taitaa tänään matkata kaunis kimalteilla koristeltu enkelikalenteri - sen luukkuja avatessa näkee niin konkreettisesti miten päivät suureen juhlaan vähenee. Myös tonttuja taitaa olla jo liikenteessä - ainakin Idan joulupukille kirjoittama kirje oli mystisesti kadonnut yön aikana ikkunanlaudalta!

Sääli että viikon takaiset lumikinokset katosivat ennätysvaudilla. Onneksi kerkesin sentään muutaman kuvan muistoksi ottamaan. Kovasti toivotaan valkeaa joulua, voi kun saataisiin se tänä vuonna kokea!


Adventin aikaa vietettiin kotosalla tunnelmoiden. Valmistettiin erilaisia herkkuja hartaudella - kokattiin ja leivottiin. Tarjottavat olivat jo perin jouluisia - erilaisia kaloja, vähän kinkkuakin, lanttulaatikkoa ja kahvin kanssa tähtitorttuja omenahillotäytteellä (meillä ei oikein luumuhillosta välitetä...). Joululehdistä on tullut otettua talteen muutama uutukainenkin resepti, vanhojen rakkaitten hyväksi havaittujen rinnalle. Ajatus oman joulukirjan askartelustakin tuli mieleen. Kauniiseen kangaspäällysteiseen kirjaan olisi kiva kerätä talteen joulun parhaimmat ideat - pitääpä laittaa mietintämyssyyn!



Sunnuntaina 7.päivä joulukuuta Lahjapuoti Rosafinalla on määränpäänä Kuusankoski. Kasaamme oman pienen joulupuotimme urheiluhalilla pidettäville Joulumarkkinoille. Lämpimästi tervetuloa mikäli satutte lähistöllä liikkumaan!
Tunnelmallista joulunalusaikaa toivotellen
-Anne-

maanantai 24. marraskuuta 2008

Lunta taivaan täydeltä

Jouluisan valkeaa tunnelmaa on meille tarjoiltu runsain määrin viime päivinä. Lunta oli paraimillaan reilusti yli polven - eli aikamoista pohruamista on kulkemisemme ollut viime päivinä. Omaan rantaan emme enää kulje - äärimmäinen kosteus ja pakkaspäivät tekevät kulkemisen perämoottoreilla turhan epävarmaksi. Sijainniltaan suojaisella ylikulkupaikaltamme ei ole merimatkaa kun muutama kymmenen metriä mantereelle. Tähän samaan paikkaan rakennamme hyvissä ajoin ennen meriveden jäätymistä kävelysillan ponttoonilaitureita köysillä yhdistäen. Toivottavasti saisimme sillan rakennettua jo pian. Veneitten kanssa pelaaminen tähän aikaan vuodesta ei välttämättä ole kovin hauskaa... Siltamme sulkee samalla käynnin merelle koko pienvenesatamasta - sen vuoksi sitä ei voi kovin aikaisin rakentaa. Aina löytyy heitä jotka haluavat päästä hyiselle merelle kalaan...

Jokapäiväistä elämää hankalina aikoina helpottamaan löytyy ikivanha (ihana!) traktori lumilingolla varustettuna, moottorikelkka ja mönkijä. Kaikki tärkeitä teiden (= polkujen) aukipitämiseen ja tavaroitten kuljettamiseen. Keskivertotalvena meillä on ollut useamman kuukauden jäätie autoille omaan rantaan. Viime talvena jäille ei uskallettu kävellenkään. Saas nähdä millainen talvi nyt sitten onkaan luvassa...



Yllä olevassa kuvassa näkyy viime kesäinen peiliprojektini, joka nyt ollaan saatu ripustettua eteisen seinälle. Kovasti mietin paikkaa huvilan vanhoille ulko-oville, kunnes keksin että voin korvata ovella eteisen peilin. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olen leikannut peililasia. Ajattelin että on helpompi leikellä sopivat palat itse kun yrittää saada sopivat tilattua piirustusten mukaan lasiliikkeestä. Paksun peililasin leikkaaminen ei vaan ollut niin helppoa kun tavallisen lasin! Mutta sain kun sainkin muutaman epätoivoisen hetken jälkeen sopivat palaset aikaisiksi...

Kaikkea hyvää tulevalle viikolle, toivottelee Anne

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Eteistunnelmaa

Kiitos kaikista vierailuista blogiini, ja erityiskiitokset teille jotka minua olette kommentilla ilahduttaneet. Omaa bloggailua on puodin joulukiireistä johtuen ollut pakko rajoittaa. Minun mielessä olette kiireisinä hetkinäkin ja pikaisia pyrähtyksiä toki sivuillenne teen. Omia sivujani pyrin kuitenkin säännöllisesti päivittämään. Aktiivisempaa kommentointia sitten kun elämä tästä taas vähän rauhoittuu.


Useassa blogissa on ollut kuvia siitä millainen näkymä kotoa odottaa ulko-ovesta sisään astuessa. Päätinpä sitten minäkin tarttua kyseiseen teemaan. Tämä on meidän vieras-sisäänkäyntimme. Etualalla on pikkueteinen ja taustalla sitten se varsinainen. Takaalalla häämöttää meitin olohuone. Oman porukan kesken käytämme usein myös kodinhoitohuoneen sisäänkäyntiä. Se on tilana vähemmän kaunis - avonaulakko pursuilee takkeja ja koirien suihkupaikaksi rakennettu tila on kun huomaamatta täyttynyt kengistä. Tämä huone kaipaisi meillä myös kipeimmin remonttimiehen ripeitä otteita. Kunhan aikaa ja energiaa riittää saa vanhat kulahtaneet tapetit väistyä valkeiden helmipaneliseinien tieltä.

Viikonloppuna tuli touhuttua pihalla. Syysmyrskyjen rantaan kasaamat kaislat haravoitin korkealle kasalle. Uskomaton on se rojun määrä jota vuoden mittaan pitää rannasta korjata. Talviteloille pihaa myös järjesteltiin, vietiin sisätiloihin kaikenlaista - pienempää ja suurempaa. Päivän jo hämärtyessä samoilin metsässä keräilemässä sammalta, puolukanvarpuja, naavaisia oksia, havuja. Näistä taiteilin metsämaiseman vanhaan suureen puusaaviin. Siinä on kiva poltella lasipurkeissa kynttilöitä pimeinä talvi-iltoina. Kuvia otan sitten joskus kun on hieman valoisampaa...

Tunnelmallista adventtiajan odotusta kaikille!

Toivottelee Anne

tiistai 11. marraskuuta 2008

Täystuhot asialla...

Hyvän keskiviikkopäivän toivotus teille kaikille!

Vähiin on jäänyt kaikenmoinen näpertely viime aikoina. Illalla varhain laskeutuva pimeys tekee väkisinkin saamattomaksi - normaalejen kotitoimien jälkeen ei juuri energiaa ylimääräisille touhuille tunnu löytyvän. Muutamia kransseja on sentään tullut tehtyä. Tämä ylimmäinen enkelikranssi oli siinä mielessä erilainen kun aiemmin tekemäni että ruusut eivät ole liimattu kranssipohjaan. Vaan sidottu muutamaksi ruusuketjuksi metallilangalla. Siitä syntyi mukavan keveä vaikutelma!


Syksyisin pitää myös muistaa käydä keräämässä hevoskastanjoja. Pidän niin niitten kauniin sävyisistä, kiiltävän ruskeista hedelmistä - melkein kuin pähkinöitä! Teinkin oman versioni tästä monelle tutusta omena- tai ruusunmarjakranssista hevoskastanjoja käyttäen. Reijät sain painettua vaivattomasti tuoreisiin kastanjoihin ohutta naulaa apuna käyttäen. Ja hieman ikävän näköisen liitoskohdan saa näppärästi piiloon kauniilla rusetilla.

Omia rakkaita täystuhojani manailin aamusella. Jos lapsukaiset olisivat ihan pieniä niin paremmin ymmärtäisin...

Viikon sisällä meillä on;

  1. Hajonnut saranat yhdestä keittiökaapinovesta johtuen varomattomasta horjahduksesta. Onneksi ollaan haettu Puustellista kokonainen kasa varasaranoita, myyjän tosin ihmetellessä sitä etteivät kenenkään muitten saranat tuolleen hajoile... Kunhan saisi ne uudet saranat sitten vielä kiinnitettyäkin.
  2. Hajonnut jääkaapin lasihylly. Kun oliivipurkki luiskahti kädestä ja putosi hyllylle, niin eihän siitä voinut seurata muuta kun sirpaleita; kukahan tilaisi lasiliikkeestä määrämittojen mukaan uuden?
  3. Kovasti ihailemani lämpömittari on kanssa nyt muistoja vaan, sekin tuosta noin vain putosi koukustaan.

Kiva olisi kuulla että löytyykö muidenkin perheistä täystuhoja?

No onneksi sirpaleet tarkoittavat onnea, eli sitä taitaa sitten olla kosolti luvassa!

Onnekasta ja onnellista viikkoa kaikille toivotellen,

-Anne-

torstai 6. marraskuuta 2008

Kouluasiaa...


Touhua ja tohinaa on kuulunut viikkoomme. Useampi lähetys uusia ihanuuksia on Rosafina liikkeeseen saapunut - viimeinen lavallinen odottaa purkajaansa takaovella. Sitä ennen ajattelin muutaman rivin tänne iloksenne naputella.
Eräänä iltana istuin odottamassa vuoroani tyttäremme vanhempainvarttiin. Aikaa tappaakseni kaivoin uudehkon puhelimeni esille testatakseni sen kameraa. Ylellisyyttä - tähän menessä olenkin perinyt perheessä ne puhelimet joita muut eivät enää ole kelpuuttaneet... minä kun en ole tuollaisissa asiossa niin tarkka. Innostuin räpsimään kuvia koulun sisältä - meidän lapsilla on ollut onni käydä viihtyisää koulua. Ihan liikaa näkee kouluja jotka ulkonäöltään muistuttavat lähinnä joitakin laitoksia. Tämä kyseinen on tunnelmaltaan ihanan kodikas. Uskon että lastemme ja nuortemme hyvinvointi olisi paremmalla tolalla, kun useampi saisi käydä koulutiensä kodikkaassa ympäristössä ja pienissä opetusryhmissä. Ulkokuvat saavat odottaa toiseen kertaan - pimeällä ne tuskin olisivat onnistuneet. Kameran säädöistä en ymmärtänyt tuon taivaallista - sen vuoksi ovat niin suttuisia. Ehkä seuraavalla kerralla sitten parempia. Toivottavasti kuitenkin vähän edes saatte selvää.


Näiden kuvien myötä haluan toivottaa kaikille oikein, oikein hyviä viikonloppuja!

-Anne-

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Markkinameininkiä


Viikonloppu kuului niihin laadultaan vauhdikkaisiin. Pyhäpäivät kuluivat joutuisasti Rosafina-puodin myyntitiskin takana Suurmarkkinoilla. Ihan mukavalta tuntui olla taas mukana. Nyt on tavattu ystäviä ja tuttuja, rupateltu muiden yrittäjien kanssa, saatu vaikutteita... niin, ja paiskittu toki lujasti töitäkin siinä sivussa! Todella antoisiksi koen tällaisiin tapahtumiin osallistumisen aina silloin tällöin - aina oppii uutta kun on avoimin mielin mukana! Meillä oli yövieraina yrittäjäpariskunta samalta alalta. Iltamyöhään kului rupatellessa, tuli ruodittua työhön liittyvää ja paljon muutakin.

Illan pimetessä saaren poluilla liikuskeli hurjan näköistä väkeä. Ida oli kutsunut ystävän kylään. Halloween-juhlaa kun oli suunniteltu pitkään ja hartaasti. Syötiinpä meillä hämähäkein ja pääkalloin koristeltua täytekakkuakin...

Kotitouhuille saati sitten sisustamiselle ei viime aikoina ole aikaa riittänyt. Vieläkin makuuhuoneen vaihto-operaation jäljiltä on viimeistelyhommia tekemättä. Naulakkohyllyt sun muut siellä odottavat kiinnittäjäänsä. Toivottavasti joku ilta. Keskeneräisyydessä ei ole kiva asustaa.

Mukaan laitan kuvaa meidän olkkarista. Kalusteet ovat niitä minun viime kesänä maalaamia. Tätä olohuoneen hyllykköä muistan ihailleeni eräällä tuttavapariskunnan luona. Pidin kovasti kaluston kauniista muodoista. Ja sitten eräänä päivänä maitokaupassa asioidessani silmiini osui ilmoitustaululla myydään ilmoitus valokuvan kera. Se kalusto, nyt he aikovat siitä luopua...ihan pakko saada! Niin meille muutti hyllykkö, tv-taso ja vähän myöhemmin vielä lipastokin samaa sarjaa. Ja vielä enemmän pidän niistä nyt kun väri on vaihtunut antiikkipetsatusta männystä valkoiseksi. Myös nupit uusin enemmän omaa makuani vastaaviksi.

Kiitokset kaikista piipahduksista teille blogiystäväiseni! Suuret kiitokset myös kaikista kommenteista, pienet merkit muistoksi käynnistänne saavat minut iloiseksi! Hyvää, ihanaa, mitä parhainta alkavaa viikkoa kaikille!

-Anne-