Äitienpäivänä

Lämmin rutistus kaikille äiti-ihmisille eilisen Äitienpäivän johdosta!

Minua heräteltiin eilen halausten, höyryävän kuuman teen ja savulohileipien voimin. Tarjottimelta löytyi myös ihania itseaskarreltuja kortteja ja tyttäreni painama eläinkuvioinen kauppakassi. Ja voitteko kuvitella -he olivat aamutuimaan hakeneet ruukkuruusunkin minua varten. Sellaisen jolla oli samassa ruukussa sekä punaisia että keltaisia kukkia- ihmettä kerrakseen!=0

Kukkien ja kirjapaketin kera suunnistettiin sitten äitiäni onnittelemaan. Pöytä oli koreana - lämmintä ruokaa ja kermakakkua! Kiitos äiti kaikesta siitä huolenpidosta ja rakkaudesta jota olemme osaksemme saanneet!

Viikonloppuna aloitin eteisen raivauksen, sieltä kun tuntui löytyvän niin mittavat määrät kaikkea mahdollista. Pyykkikone on saanut pyöriä taukoamatta kun olen pessyt kaikki talvivaatteet. Joskus olen laiskuuttani työntönyt ne vain keväällä komeroon - mutta se ei ole kovin mukava yllätys sitten kun niitä taas tarvitaan.

Viimiset esikavatettavat taimetkin on nyt kylvetty, ulos en vielä arvaa vähän aikaan kylvää. Täällä saaristossa kun on vielä hyisen kylmä meri vieressä, niin kestää pidempään ennen kuin maa lämpenee. Sen vastapainoksi meri lämmittää sitten syksyllä, niin ettei hallakaan vieraile niin varhain kun mantereella.

Purin myös tarmoani peltikuoriseen pönttöuuniin. Hyvä ja tehokas uuni muuten mutta kun siinä ei tahdo maalit kestää. Kahteen otteeseen se on jo saanut uudet maalit pintaan, ja nyt se on taas jo pidempään vaivannut mieltäni. Olen selittäny itselleni että tällainen shabby chic versio on ihan hieno,että on vain sympaattista kun elämän jäljet näkyy. Enää ei selitykseni uponnut itseenikään kun uuni rupesi olemaan lehmänkirjava. Samalla pitäisi rapsutella olohuoneen uunikin, joka on kyllä huomattavasti siistimpi, mutta samalla sitten maalaa kummatkin, kun hommaan ryhtyy. Sattuuko kenelläkään olemaan vastaavanlaisia kokemuksia? Aina ollaan käytetty just sellasia maaleja mitä ollaan uunia varten suositeltu, mutta kuitenkaan ei kestä.

Kaikkia kummajaisuuksia täältä Huvilalta kyllä löytyy, yksi päätyseinä kun oli käsitelty sota-aikana hylkeenrasvalla (?!), ja siinä ei sitten mitkään maalit kestäneet. Onneksi se sattui olemaan sama seinä joka purettiin taloa jatkettaessa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Toivottelee Anne