torstai 31. heinäkuuta 2008
Heinäkuun viimeisenä...
Työnteon ohella heinäkuuhuni on kuulunut mukavia hetkiä niin perheen, sukulaisten kun ystävienkin seurassa, auringosta ja kesästä nauttien. Nyt kesä on edennyt siihen pisteeseen että koulujen alkamisen lähestyminenkin tuntuu oikeastaan ihan mukavalta. Monien ihanan joutilaitten ja vilkkaan vauhdikkaiden päivien jälkeen tuntuu hieman helpottavalta kun jälkikasvukin palailee taas piakoin normaaliin arkiseen rytmiin. Aina ei ole niin helppoa töistä käsin pitää arjen ohjaksia käsissään. Ja aina välillä tulee tunne siitä ettei itse tahdo pysyä kaiken perässä, kun tekemistäkin olisi kaikilla mahdollisilla suunnilla... Suurkiitos ja lämmin rutistus kaikille sukulaisille siitä avusta jota olemme saaneet!!
Sisustusprojektit ovat suosiolla laitettu syrjään odottamaan vähän joutilaampia aikoja. Suvussani lähes kaikkien naisten toisena nimenä on Maria. Tänä vuonna juhlistettiinkin Marian päivää yhdessä mansikkakakun kera. Ja sain oikein lahjankin! Antiikkiliikkeestä Espanjasta peräisin olevan pitkänomaisen kupariastian. Kuparia kun minulta löytyykin ennestään kahvipannujen ja kakkuvuokien muodossa. Jotakin sopivia kukkasia pitäisi kehitellä astiaan laitettavaksi...
Veljeltäni sain kukkienkastelupalkaksi kultasade-puun. Se odottaa vielä istuttamista oikealle paikalle. (Kuvassa alhaalla) Enpä vaan muistanut ottaa selvää miten isoksi se kasvaa, sattuisiko kukaan tietämään?
Ja oma rakas mieheni yllätti minut tuomalla kotiin vanhan tuolin. Se on kotoisin romuliikkeestä (!) jonne hän sattui poikkeamaan ihan muita asioita toimitellessaan. Romuliikkeen pitäjä ihmetteli kiinnostusta ikivanhaa tuoliparkaa kohtaan ja pyysi viemään sen mennessään. Aika rujolta tuoli punamultasävyllä maalattuna näyttää, mutta uskon että se kokee aikamoisen muodonmuutoksen kunhan valkoisine maaleineni kerkeän hätiin...
Loppuviikosta meillä on luvassa pieni lomanpoikanenkin...suuntana Kylpylähotelli Eden ja Särkänniemi. Sitä jo innolla odotamme...!
Kuulumisiin Anne
keskiviikko 16. heinäkuuta 2008
Kesäkiireitä...
Kiirusta on ollut myös työsaralla, kiitos lomalaisten ja turistien. Ja vauhti sen kun yltyy, ensi viikon torstaina kun alkaa Kotkan Meripäivät. Se tietää pitkiä työpäiviä... toivottavasti sää ei olisi ihan niin sateinen kun on luvattu. Kaiken muun hössäkän lisäksi myös nettikauppa valmistuu pala palalta, vielä en uskalla kertoa avaamispäivää, mutta ihan lähitulevaisuudessa kuitenkin.
Oman kodin laittaminen ei jostain kumman syystä ole edennyt juurikaan, ne projektit odottavat vähän rauhallisempia aikoja...
Maanataina saapui kovin odotettu vieras - tätini Norjasta. Nyt keltaisessa mökissä on asukas kokonaisen kuukauden verran. Ollaan tädin kanssa aika saman henkisiä. Hänen värkkeilee monenlaisia ihanuuksia milloin minkäkinlaisista materiaaleista, koristemaalaa,huovuttaa, virkkaa...Tykkää juosta huutokaupoissa ja kirppareilla. Ja kertoo kaikista ihanista kaupoista siellä Norjassa - ja millaisia tanskalaislöytöjä hän sieltä bongaa! Olemuksen ja ulkonäönkään perusteella ei ikinä voisi arvata että ensi vuonna vietetään 80-vuotispäiviä.
Muistamisia
Tunnustuksen säännöt menee näin;
1. Voittaja saa laittaa logon blogiinsa.
2. Linkitä siihen blogiin, josta palkinnon sait.
3. Nimeä vähintään 7 muuta blogia palkinnon saajiksi.
4. Laita noiden blogien linkit sivuillesi.
5. Jätä viestit blogeihin, jotka nimesit.
Tunnustusten eteenpäin jakaminen vaati jonkun verran "salapoliisityötä", hyviä palkitsimisen arvoisia blogeja löytyy monia. Mutta mielelläni jakaisin sen blogeihin jotka ei tätä tunnustusta vielä ole saaneet (ainakaan nopeamman vilkaisun perusteella). Joukossa on muutama mulle uudempi tuttavuus, mutta tämähän on sopiva tilaisuus esittäytyä, vai mitä?
Valintani tunnustuksen saajiksi ovat;
Vaaleanpunaisia unelmia ja ihanaisia pilkkuja
Maikkis liv & maalaisromantiikka
Onnitteluni teille kaikille!!
Ette ikinä voi arvata!?! Maanatai aamuna puodilleni asteli blogiystäväni Krisse Villa Vaaralasta. Ja minä sain ällistyksekseni tuliaispaketin hänen taannoiselta Pärnun matkaltaan! Ihanan pienen kukkakuvioisen kannun, kauniisti sellofaaniin ja silkkinauhaan käärittynä! Voi KIITOS Krisse, tällaista en ikinä olisi voinut kuvitellakaan! Ihana huomata että blogejen välityksellä voi tutustua ihmisiin ihan oikeesti!!
Ihanaisia kesäpäiviä! Anne
keskiviikko 9. heinäkuuta 2008
Yllätys, yllätys...
Pitääkäähän huolta itsestänne ja läheisistänne - enää muutama päivä viikonloppuun!! Anne
lauantai 5. heinäkuuta 2008
Meillä on ollut koko viikon vieraina miehen sisko ja espanjalainen ystävämme. =) Kesällä he nauttivat kotimaamme kauneudesta, syksyllä on suuntana taas tämä. Uskomattomia naisia! Sen lisäksi että he ovat toimineet niin seurana kun muonitusjoukkona ollessamme kummatkin töissä, he ovat uurastaneet meillä ihan liiankin kanssa. Nyt on kaikki Huvilan ikkunat pesty (ei ihan pieni urakka - ja maailma näyttää huomattavasti kirkkaammalta) sekä viime kesänä rakennettu halkovaja maalattu punaiseksi (puuttuu vain valkoiset koristelistat!). SUURKIITOS!!! Miten voin teitä kyllin kiittää...
Huonekaluprojektini jatkunee nyt viikonloppuna (neidillä taas ystävä yökylässä). Valmiiksi maalatut huonekalut odottavat pääsyään takaisin Huvilaan (ja mahdollisesti kevyttä hiekkapaperikäsittelyä...) Valkeaksi maalattua seinävitriiniä muutaman päivän katseltuani, se rupesi nimittäin näyttämään vähän turhankin steriililtä mun makuuni. Lopulta rohkenin sitten kaivamaan esille hiekkapaperit - (kiitos rohkaisusta ja neuvoa antavista kommenteista!) - ja nyt olen siihen paljon tyytyväisempi! Ihan kevyt käsittely vaan - kun alta puuttuu se tummempi maalikerros. Kaikki meillä ei ehkä olleet ihan vakuuttuneita tästä hiekkapaperi-innostuksesta... täältä satuin muuten löytämään asiaa käsittelevän lehtikirjoituksen.
Maalipensseliinkin toivon ennättäväni nyt viikonloppuna tarttua... tähän menessä kalustemaalia on kulunut kymmenen litraa (!)... ja kokonaan maalamattaa on vielä muutamia suurempia huonekaluja... Ja jotain vähän muutakin olisi kiva ennättää tekemään... hommaa on kyllä jonkun verran ennen kun kalusteet on haluamassani kuosissa ja kaikki tavarat taas takaisin omilla paikoillaan. Ihana tunne, kun pikkuhiljaa rupeaa olemaan jo vähän valmistakin. Lopputulos on varmaan kyllä kaiken vaivan arvoinen!!
Hyviä viikonloppuja toivotellen Anne
Kohta meillä kukkii laventeli...