Hyvän keskiviikkopäivän toivotus teille kaikille!
Vähiin on jäänyt kaikenmoinen näpertely viime aikoina. Illalla varhain laskeutuva pimeys tekee väkisinkin saamattomaksi - normaalejen kotitoimien jälkeen ei juuri energiaa ylimääräisille touhuille tunnu löytyvän. Muutamia kransseja on sentään tullut tehtyä. Tämä ylimmäinen enkelikranssi oli siinä mielessä erilainen kun aiemmin tekemäni että ruusut eivät ole liimattu kranssipohjaan. Vaan sidottu muutamaksi ruusuketjuksi metallilangalla. Siitä syntyi mukavan keveä vaikutelma!
Syksyisin pitää myös muistaa käydä keräämässä hevoskastanjoja. Pidän niin niitten kauniin sävyisistä, kiiltävän ruskeista hedelmistä - melkein kuin pähkinöitä! Teinkin oman versioni tästä monelle tutusta omena- tai ruusunmarjakranssista hevoskastanjoja käyttäen. Reijät sain painettua vaivattomasti tuoreisiin kastanjoihin ohutta naulaa apuna käyttäen. Ja hieman ikävän näköisen liitoskohdan saa näppärästi piiloon kauniilla rusetilla.
Omia rakkaita täystuhojani manailin aamusella. Jos lapsukaiset olisivat ihan pieniä niin paremmin ymmärtäisin...
Viikon sisällä meillä on;
- Hajonnut saranat yhdestä keittiökaapinovesta johtuen varomattomasta horjahduksesta. Onneksi ollaan haettu Puustellista kokonainen kasa varasaranoita, myyjän tosin ihmetellessä sitä etteivät kenenkään muitten saranat tuolleen hajoile... Kunhan saisi ne uudet saranat sitten vielä kiinnitettyäkin.
- Hajonnut jääkaapin lasihylly. Kun oliivipurkki luiskahti kädestä ja putosi hyllylle, niin eihän siitä voinut seurata muuta kun sirpaleita; kukahan tilaisi lasiliikkeestä määrämittojen mukaan uuden?
- Kovasti ihailemani lämpömittari on kanssa nyt muistoja vaan, sekin tuosta noin vain putosi koukustaan.
Kiva olisi kuulla että löytyykö muidenkin perheistä täystuhoja?
No onneksi sirpaleet tarkoittavat onnea, eli sitä taitaa sitten olla kosolti luvassa!
Onnekasta ja onnellista viikkoa kaikille toivotellen,
-Anne-
6 kommenttia:
Meillä myös hajoilee joka paikka. Ja ihan vahingossa, vähän kun hipasee :)
Asialla pojat 8, 6, 4 ja 2,5 vee....
Heissan Anne!
Kranssit ovat kauniita:)
Meillä ei ole paikkoja hajonnut viime aikoina, meillä on vaan kroonisesti kaikki paikat rempallaan:)
Mukavaa loppuviikkoa Sinulle!
Kauniita kransseja Anne!
Meilläkin asuu täystuho. Kamu!!
Joskus tuntuu että kaikki mihin koskee , hajoaa...
On kuin norsu posliinikaupassa.
Sanoo vaan että jos ei tee mitään ei satukkaan mitään.. sanoppa siihen jotain..:-))
Hyvää viikonloppua toivottaa Krisse
Kiva tuo kastajakranssi. Kävin kuukausi sitten Kotkassa ja mietiskelin kastanjoita nähdessäni askartelu-ideoita, en vaan poiminut niitä ja täällähän tuollaiset etelän ihmeet eivät kasva. Mieskin näki niitä ensimmäistä kertaa.
Meidän perheen nuoriso on jo lentänyt pesästä, mutta meillä minä olen se, joka tavaroita rikkoo.
Ms-tauti saa aikaiseksi sellaista, että tavarat putoavat käsistä ja törmäilen esineisiin. Joskus näen kaiken kahtena ja kerran törmäsin ovenpieleen.
Huumorilla vaan...
Annelle myös oikein mukavaa viikonloppua toivottelee Marja Metsän reunasta:))))
Onnea juu sinulle tiedossa sirpaleista päätellen.;)
Ihanat kranssit. Tuo hevoskastanjaversio varsinkin on tosi komea!:)
Lähetä kommentti